Dhigurah – Malediivien paikallissaarten paratiisi

Malediivit edustaa minulle täydellistä rentoutumista paratiisimaisemissa. Tämä matkamme oli jo yhteensä neljäs noihin maisemiin ja kolmas paikallissaarille. Olen aikaisemmin kirjoittanut matkoistamme Rasdhoolle, Ukulhasiin, Gulhille, Maafushille ja Fulidhoolle. Tämänkertaisen matkan aloitimme viikolla Dhangethin saarelle ja pienen alkukankeuden jälkeen tykästyimme saareen. Saarelta toiselle vaihtaminen on aina haikeuden ja odottavan jännityksen sekoitus. Niin tälläkin kertaa. Onko Dhigurahilla yhtä mukavat ihmiset? Onko bikinirannalla kivoja varjopaikkoja? Löytyykö saarelta hyviä ruokapaikkoja? Onko saaren tunnelma yhtä rento ja ystävällinen kuin Dhangethilla?

Dhangethilta Dhigurahille oli helppo siirtyä paikallislautalla. Matka kesti 20 minuuttia ja maksoi 22 mvr eli noin 1,70€. Siirtymän olisi voinut tehdä myös pikaveneellä, mutta se olisi ollut paljon kalliimpi (ilmeisesti 15$/hlö). Dhigurahin satama näytti samalta kuin kaikilla muillakin paikallissaarilla ja meitä oltiin vastassa pienellä avolava-autolla. Siihen loppuikin yhtäläisyydet tuttuihin saariin. Matka satamasta Bliss-hotellille kesti autolla kymmenisen minuuttia, mikä on paikallissaarella paljon. Dhigurah tarkoittaa paikallisella kielellä pitkää saarta ja pitkä tämä saari totisesti on, 4 km. Dhangethi oli 950 m x 350 m. Leveyttä Dhigurahilla on leveimmillään 300m, mutta saari kapenee kovasti ja on pelkkä hiekkasärkkä eteläpäästä. Meidän hotellimme oli vähän pohjoiseen saaren keskikohdasta, noin 1,5 km satamasta. Tällä alueella oli suurin osa hotelleista ja guest houseista, eikä juurikaan paikallista asutusta. Se oli vähän hämmentävää, sillä emme ole tottuneet paikallissaarilla tällaisiin turistikeitaisiin. Aikaisemmilla saarilla välimatkat ovat myös olleet niin lyhyitä, että olemme kävelleet saaren ympäri. Dhigurah oli sen verran pitkä, että emme oikeastaan käyneet saaren pohjoisosassa, jossa oli enimmäkseen paikallisasutusta. Kävelimme viidakon läpi saaren eteläkärkeen hiekkasärkälle yhden kerran ja rantaa pitkin toisen kerran. Matkaa on noin 2,5 km (+ hiekkasärkkä pari kilometriä) ja sen jälkeen tiesi kävelleensä.

Paratiisissa

Olen aikuisikäni etsinyt täydellistä paratiisirantaa. Malediiveillä on lukuisia upeita rantoja ja omasta mielestäni juuri ne maailman hienoimmat rannat. Silti täydellistä rantaa en ole ennen tätä löytänyt Malediiveiltakaan. Minun paratiisirantani on pitkä ja palmujen reunustama. Se on suojaisa, mutta siinä on pehmeää valkoista hiekkaa riittävän leveälti, että rannalla voi halutessaan maata pyyhkeellä hiekalla. Vesi on kristallinkirjasta ja lämmintä. Rannalta löytyy poukamia ja sopukoita omiin oloihin vetäytymiseen.

Gulhilla ja Dhangethilla oli hyvin samantyyppiset leveät, pehmeähiekkaiset bikinirannat. Ukulhasin ranta oli pitkä ja päässä siinä oli leveä hiekka-alue. Ukulhasissa ihastuimme itse asiassa enemmän saaren toisen puolen kapeampaan, mutta suojaisaan rantaan. Reethi Beach Resortissa oli hieno, pitkä ja leveä ranta, mutta sen tunnelma ei ollut täydellinen, eikä siellä ollut palmuja rannalla. Dhigurahin ranta oli vihdoin se etsimäni paratiisiranta. Valkoista hiekkaa on koko saaren 4 km pituudelta ja se jatkuu vielä hiekkasärkkänä pari kilometriä. Hienoa hiekkaa reunustavat palmut ja banyan puut. Bikinirannan alussa rannan kanssa samansuuntaisesti kulkee viidakkokäytävä ja se tuo kivasti suojaa ja lisätilaa rannalle. Rannan palmuihin saa sidottua riippumaton. Rannasta on bikinirantaa noin 2,5 km. Tällä alueella saa siis vapaasti olla bikineissä. Muulla alueella tulee paikallisia kunnioittaen olla paita päällä ja vähintään shortsit jalassa.

Dhigurahin saari päättyy tosiaan hiekkasärkkään, joka on varmaan pari kilometria pitkä. Laskuveden aikaan hiekkasärkkää voi kävellä aina viereiseen resortiin saakka. Tosin itse resortiin ei pääse, vaan vastassa on kyltit, jotka kieltävät sinne rantautumisen. Hiekkasärkkä on leveimmillään noin neljä metriä ja ilmeisesti nousuveden aikaan kapeimmillaan jää osittain kokonaan veden alle. Me emme kummallakaan käynnillä päässeet todistamaan näin korkeaa vettä, vaikka kävimme särkällä sekä aamu- että iltapäivällä. Hiekkasärkällä kävellessä tulee todella kuuma auringon porottaessa kirkkaalta taivaalta ja onkin ihana käydä laguunissa pulahtamassa matkan varrella.

Melkein kuin resortissa

Viikko Dhigurahilla tuntui melkein kuin olisi resortissa ollut. Saarella oli selvästi enemmän turisteja kuin viereisellä Dhangethilla ja paikallisia taas näkyi vähemmän. Turistien määrään nähden Dhigurahilla on vain vähän ravintoloita tai kauppoja. Kaikki tuntuivat lähinnä olevan hotelleissa ja guest houseissaan. Me yövyimme saaren ehkä hienoimmassa hotellissa Blississä, josta löytyi perhehuone jopa meidän viisihenkiselle perheelle. Yöpymisen hintaan kuului aamupala, joka oli ilahduttava verrattuna edellisen saaren hyvin riisuttuun aamupalaan. Joka aamu sai valita vaihtuvan päivän erikoisen tai paahdettua leipää, munakasta, hedelmiä. Meidän viikkoon mahtui parsamunakas, shakshuka, letut, jogurttikulho, eggs benedict, french toast ja viimeisen aamun tonnikalasandwich. Söimme ravintolassa kahdesti illallista. Monet arvioivat Hermit-ravintolan saaren parhaaksi ja ruoka olikin kyllä hyvää. Hinnat vain olivat todella korkeat, vai mitä sanotte 19€ hampurilaisesta ja 8€ jälkiruokabrowniesta? Hermitin pizza oli omasta mielestäni ainoa pizza näillä kahdella saarella, joka oli oikeasti hyvää.

Hermitin kovien hintojen vuoksi söimme enimmäkseen muualla kuin omassa hotellissa. Kävimme yleensä lounaalla viereisessä Long Beach -ravintolassa, jossa oli tarjolla hyvin sama menu kuin Dhangethin ravintoloissa eli niitä erilaisia sandwichejä, subeja, riisiä ja nuudeleita kanalla, tonnikalalla tai kasviksilla, curryjä ja fish/chicken and chipsejä. Hintakin oli aika lailla sama kuin viereisellä saarella eli 4-8€ annos. Kävimme testaamassa myös googlessa kehutun Malaveli-ravintolan, joka oli Dhiguveli-hotellin kattoravintola. Suurin osa ravintolassa oli hotellin omaa väkeä, jotka söivät buffetista. Ruoka oli keskinkertaista emmekä palanneet enää ravintolaan toista kertaa. Meidän suosikkiravintolaksi nousi Bonthi Dhigurah, jossa oli aivan mahtavaa Butter Chickeniä, joka tarjottiin riisin sijaan rothi-leivän kanssa. Lounaalla kävimme pari kertaa Shell restaurant and cafessa, joka oli paikallinen short eat -kahvila. Tarjolla oli myös simppeleitä riisi- ja nuudeliruokia. Kaikki ravintolat olivat tosi hiljaisia ja luulen sen johtuvan siitä, että suurin osa turisteista oli ottanut täysihoidon hotellillaan.

Bliss-hotelli oli kivasti sisustettu ja sieltä löytyi kaikki mitä lomaan tarvitsee. Hotellin aulassa on retkitaulu, jossa tarjolla joka päivä erilaisia aktiviteettejä. Me kävimme home reef snorkeling- retkellä. Se maksoi 35€/hlö (alle 12-vuotiaat -50%) ja kesti kaksi tuntia. Kävimme snorklaamassa kahdessa eri kohdassa kotiriuttaa saaren ulkopuolella. Koralli oli hienointa mitä olen nähnyt. Riutalla oli paljon erilaisia kaloja ja näimme myös pelottavan mureenan, kilpikonnia aivan lähietäisyydeltä ja riuttahain. Joskus täällä näkee kuulemma jopa valashaita. Retki oli todella antoisa. Meitä oli oma perhe ja yksi pariskunta. Hotellin retket järjestetään aina, jos niille on vähintään 4 ilmoittautunutta. Tarjolla olisi ollut myös kolmen kohteen snorklausretki, valashai-retki, manta-retki, kalastusretki, sand bank-retki, kilpikonnasafari. Myös päiväretkiä läheisille resorteille oli järjestettävissä. Hotellista pystyi tilamaan kuljetuksen joko paikallisella lavataksilla tai veneellä saaren eteläkärjen hiekkasärkälle. Blississä oli aivan ihana ja ystävällinen henkilökunta ja erityisesti mieleen jäi nuori tarjoilijatyttö Hermit-ravintolasta. Hän oli paikallinen ja pukeutunut burkhaan, kuten saarella on tapana. Hän oli aina niin hymyileväinen ja ystävällinen, että piti ihan erikseen mainita hänelle, kuinka hän tuo jokaiseen päivään extra aurinkoa.

Täydellinen paikallissaari?

Onko Dhigurah täydellisin paikallissaari Malediiveilla? En tiedä. Rakastin Dhigurahin rantaa. Olen kaivannut sitä jo kovin tässä paluun jälkeen. Tämän upeampaa rantaa ei varmasti löydy edes resortsaarilta. Dhigurahin ranta on myös siisti ja puhdas, mikä ei kaikilla paikallissaarilla ole itsestäänselvyys. Jos matkalta kaipaa resorttyylistä oleilua, mutta huomattavasti huokeampaan hintaan, niin Dhigurah on täydellinen paikallissaari. Me jäimme kaipamaan Dhangethin paikalliselämää ja fiilistä. Ja niitä ihania paikallisten riippukeinuja, jotka olisivat hyvin sopineet Dhigurahin rannoille. Tuntui hassulta, että turistit olivat omissa oloissaan. Yhdessä Dhangethi ja Dhigurah sen sijaan olivat oikein hyvä ja toisiaan täydentävä yhdistelmä. Viikko kummallakin saarella oli aika sopiva aika. Tai ehkä olisin voinut jäädä vielä Dhigurahille muutamaksi päiväksi chillailemaan.


Posted

in

by

Comments

11 vastausta artikkeliin “Dhigurah – Malediivien paikallissaarten paratiisi”

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin avatar

    Ai että, Dhigurah kyllä kuulostaa todella upealta paikalta. Me mietittiin pitkään Dhigurahin ja Dhangethin välillä ja päädyttiin jälkimmäiseen. Me jatkettiin siitä matkaa sitten Sri Lankaan, vaikka eipä olisi ollut lainkaan hullumpi vaihtoehto jatkaa naapurisaarellekaan.

    1. Christa avatar

      Me ollaan todettu, että Malediiveillä paras plääni on yhdistää ainakin kaksi saarta :). Mietittiin kyllä kovasti myös Sri Lankaan yhdistämistä, mutta ei maltettu jättää Malediivien osuutta vain yhteen viikkoon.

  2. Mari / Kodinvaihtaja avatar
    Mari / Kodinvaihtaja

    Ihana. Mihin lensitte – minkä kautta sinne Helsingistä lensi? Mietin myös yhdistämistä Sri Lankaan, onkohan helppoa?

    1. Christa avatar

      Lennettiin tällä kertaa Istanbulin kautta, mutta ollaan menty myös Dohan kautta. Kumpikin toimii hyvin. Nyt oli Turkishilla meidän aikatauluun paremmin sopivat lennot. Ei olla yhdistetty Sri Lankaa Malediiveihin ( ehkä joskus!), mutta tiedän että Malediiveilta pääsee kyllä helposti Sri Lankaan ja lento taitaa olla vain tunnin.

    2. Elina / elinanmatkalaukussa avatar

      Voi, kyllä! Oon samaa mieltä, tämä on kyllä juuri sellainen täydellinen palmujuliste ranta! Aaaah <3 Marille: Me lennettiin Qatarilla Dohan kautta ja Malediiveilta 1 tunnin lento Sri Lankan airlinesin kautta Sri Lankaan ja sieltä myös Dohan kautta takaisin. Oli helppo. Varasin lennot momondon "useita kohteita" kautta.

  3. Kati | Täydellisen Kreikan saaren metsästys avatar

    Näyttää kyllä upealta, sekä ranta että tuo teidän hotellinnekin. Saarihyppely Malediiveillä ei kieltämättä olisi hullumpi idea… 🙂

    1. Christa avatar
      Christa

      Teillä kun on saarihyppelystä kokemusta, niin varmasti menisi Malediivien saarihyppely oikein sujuvasti :). Voin kyllä ehdottomasti suositella, jos vähänkään kiinnostaa. Meillä taitaa olla käynnissä täydellisen Malediivien saaren metsästys ja tämä Dhigurah oli kyllä jo tosi lähellä.

  4. Merja / Merjan matkassa avatar

    Ihanat paratiisirannat, kyllä kelpais! 🙂 En ole Malediiveilla käynyt, koska olen mieltänyt sen ökykalliiksi, mutta paikallissaarten hinnat vaikuttavat ihan siedettäviltä. Resortsaaret taitavat sitten olla niitä huippukalliita.

    1. Christa avatar
      Christa

      Joo, resortit tosiaan ovat niitä ökykalliita, vaikka on kyllä resorteissakin myös vähän kohtuuhintaisempiakin vaihtoehtoja. Resortsaarilla vaan majoituksen lisäksi ruoka on kallista, niin yhteensä kyllä vaatii paksua lompakkoa se vaihtoehto. Paikallissaarilla selviää huomattavasti pienemmällä budjetilla ja parhaimmillaan voi Malediiveilla lomailla hyvinkin edullisesti.

  5. Hannele/ Hipaisuja Maapallolla avatar

    Ihanalta näyttää ja kuulostaa. Malediivit on edelleen käymättä, joten laitan tästä listalleni muistiinpanot. Itse tykkään olla keskellä paikallista elämää ja pienemmissä hotelleissa, kun matkustan yksin.

  6. Laura - Seikkailijattaret.fi avatar

    Pitääkin muistaa tämä. On ilo, että Malediiveilla on auennut vuosien varrella lisää paikallissaaria, vielä muutama vuosi sitten ainoa omatoimisille turistille saatavilla oleva oli Maafushi. Ois kyllä ihana päästä taas takaisin noihin maisemiin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *