Värikkäitä taloja jyrkässä rinteessä, kapeita kujia, joita reunustaa upeasti kukkivat kasvit, pienten ravintoloiden reunustama rantakatu, turkoosi Joonianmeri. Siinä Parga pähkinänkuoressa. Toukokuinen Parga oli lumoava. Varsinainen turistikausi ei ollut vielä alkanut, vaan ravintoloissa oli tilaa ja rannat puolityhjiä. Paikalliselämä oli näkyvästi läsnä: miehiä kalastamassa laiturilta tai rannan kivikossa, lapset leikkimässä koulun pihalla, isoäidit katsomassa pienempien lasten perään rantakadulla, vanhukset istuskelemassa talojensa edustalla tuoleissaan. Aamuisin herättiin kukkojen kiekumiseen ja lampaita laidunsi ihan kaupungin viereisillä rinteillä.
Pargan kaupunki muodostuu kahdesta amfiteatterin muotoisesta lahdesta, joista toisessa on kaupungin uimaranta Krioneri. Molempia lahtia reunustaa rantakatu, jonka varrella on lukuisia ravintoloita. Kaikista on upeat näköalat merelle ja osasta rinteeseen kohoavaan kaupunkiin ja venetsialaiseen linnoitukseen. Näistä maisemista ei viikon aikana saanut kyllikseen. Kävimme useassa ravintolassa ja kaikissa ruoka oli hyvää. Kreikkalaiseen tapaan useimmat ravintolat ovat perheiden ylläpitämiä ja niissä tarjoiltiin kotitekoista ruokaa: erilaisia täytettyjä vihanneksia, moussakaa, stifadoa, mezeja ja souvlakia. Toki tarjolla oli myös perinteisiä turistiruokiakin eli pizzaa, pastaa, hampurilaisia. Pieniä gyros-paikkoja oli useita ja niissä sai gyroksen kahdella eurolla.
Eniten ihastuimme Pargassa mielettömiin maisemiin. Meidän hotelli sijaitsi rinteessä, 600m rantakadulta, pienen hautausmaan yläpuolella. Parvekkeelta oli hieno maisema lahdille. Kiipesimme myös kaikille muille mahdollisille näköalapaikoille. Eri puolilta kukkulaa näki aina uuden puolen tästä viehättävästä kaupungista.
Harmi, että kuvat muuttuvat aina vähän epätarkaksi, kun siirrän ne tänne blogiin, mutta kyllä näistäkin varmaan näkee kuinka kaunista Pargassa on. Kannattaa ehdottomasti vähän kivuta rantakadulta ylemmäksi, jotta näkee Pargan koko komeudessaan. Parga ei ole mielestäni ihan tyypillinen kreikkalainen kylä, vaan muistuttaa enemmän Italiaa tai Kroatiaa. Parga kohteena sopii maisemanautiskelijoille, joita ei haittaa suppeat ostosmahdollisuudet tai hiljainen yöelämä. Meille oli vain plussaa, ettei tämä paikka ollut turisteille tehty huvittelupaikka, vaan aito pikkukaupunki. Tekemistä riitti hyvin viikoksi (ja olisi riittänyt pidempäänkin), mutta siitä lisää erillisessa postauksessa. Olin siis reissussa kahdestaan äitini kanssa ja molemmat tykästyttiin Pargaan. Äiti niin paljon, että haluaisi tulla uudelleen isän kanssa. Minäkin voisin kyllä hyvin tulla uudestaan Pargaan ja lähteä tutkimaan todella upean näköistä rannikkoa enemmänkin. Toukokuu ajankohtana oli meille täydellinen, kun emme tulleet viettämään rantalomaa. Ensimmäisenä päivänä satoi aamupäivän ajan, mutta muuten oli puolipilvistä ja noin 20c.
Oletko käynyt Pargassa? Oliko se sinulle liian hiljainen vai ihastuitko kuten me?
Vastaa