Olen julkaissut instagramissa enimmäkseen kuvia paikoista ja maisemista, en niinkään ihmisistä tai tilanteista. Kaikkiin julkaisemiini kuviin on sillä hetkellä liittynyt hyvä fiilis, mutta rakkaimmat kuvani ovat sellaisia, joiden tunne tulee vahvana joka kerta kun katson kuvaa uudelleen. Siksi ei ollut vaikeaa valita kuvien joukosta juuri nämä kuvat. Ne eivät ole kuvista hienoimpia tai laadukkaimia, mutta nimenomaa rakkaimpia muistojen vuoksi.
Tämän hetken rakkain kuvani on Ile Sainte Marien saarelta Madagaskarilta. Matkan viimeisenä kokonaisena päivänä olimme ajaneet lähes kolmen tuntia saaren pohjoispäähän kuoppaista tietä. Hetkeä aikaisemmin olimme selvinneet säikähdyksellä, kun kuljettajamme ei huomannut isoa kuoppaa tiessä ja jeeppimme hyppäsi pelottavasti kuin ralliauto kuopan yli. Kamerat putosivat penkiltä, polvet osuivat edessä oleviin penkkeihin ja kuopus tipahti penkin väliin. Onneksi mitään sen isompaa ei käynyt, mitä nyt yhdestä kamerasta hajosi näyttö ja mustelmia tuli kaikille, mutta olisi voinut käydä huonostikin. Perillä meitä odotti todella upeat maisemat: Intian valtameren isot aallot ja leveä ranta sekä luonnon muodostamat kolme allasta. Kiipesimme rantakallioille ihailemaan merta ja huikea onnellisuuden ja vapauden tunne valtasi meidät kaikki. Lisää retkestä ja kuvia maisemista löytyy täältä.
Tämä kuva on meidän kotikadulta. Takana on vuoden kova työ: pojat ovat tuntia aikaisemmin saaneet todistukset koulusta, keskimmäinen myös stipendin luokan reilumpana ystävänä ja kuopuksella oli edellisenä päivänä loppunut esikoulu. Jännitys kipristeli mahanpohjassa, sillä he ovat matkalla juna-asemalle lentokenttäjunaan ja suuntana Madagaskar. Kävelin siinä heidän takanaan ja vilkuilin hermostuneena taakseni, sillä meillä oli kiire junalle, mutta mies vielä kiinnitteli rinkan remmejä kotona ja sanoi juoksevansa meidän perään.
Kolmas kuva on Malediiveiltä reilun parin vuoden takaa, kun juhlimme miehen kanssa Reethi Beach Resortissa kymmenvuotishääpäivää. Me matkustamme harvoin kahdestaan, kun on aina haasteellista saada lapsille hoitajaa useaksi päiväksi ja siksi yhdeksän päivää ihan kahdestaan oli ainutlaatuista. Reethi Beach on jo itsessään ihan paratiisi ja tunnelma levollinen kuin vain paratiisissa voi olla. Kun siihen vielä lisää sen, että voi keskittyä vain olemiseen ja rakkaaseen puolisoon, niin rentoutuminen on taattu. Iltaisin menimme aina istumaan auringonlaskubaariin rannalle ja otimme yhdet drinkit. Jaksoimme joka ilta katsoa kaikessa rauhassa auringonlaskua, joka oli aina upea. Tästä kuvasta tulvii mieleen kaikki ihanat päivät kahdenkesken paratiisin rauhassa ja upeissa maisemissa. Jutun pääkuva on samalta matkalta. Matkasta lisää voi lukea tästä postauksesta.
Myös tämä viimeinen kuva on auringonlaskusta. Olimme keväällä taas miehen kanssa kahdestaan matkoilla. Päivä oli ollut aurinkoinen ja kaunis ja me olimme kävelleet kilometritolkulla: ihailleet kansallispuutarhaa, kiivenneet Filopappos-kukkulalle ja etsineet ruokapaikkaa pääsiäisen vuoksi suljetussa kaupungissa. Palasimme hotellille viiden aikaa jalat aivan väsyneinä. Oli kuitenkin meidän viimeinen iltamme Ateenassa, miehen syntymäpäivä kaiken lisäksi ja auringonlasku läheisellä Lykavittos-kukkulalla houkutteli. Päädyimme pienen lepotauon jälkeen lähteä kiipeämään ensin useita portaita ja sitten jyrkkää polkua pitkin kukkulalle. Jalat olivat raskaat ja päivän kuumuus tuntui edelleen. Mutta kun sitten pääsimme näköalapaikalle ja korkkasimme pienen pullon kuohuvaa, niin väsymys kaikkosi. Tämä kuva on otettu, kun olimme jo matkalla alaspäin. Ateenan matkastamme lisää täällä.
Tämä blogipostaus on osa Instagram Travel Thursday -kampanjaa, jonka jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda.
Minut löytää instagramista nimimerkillä @christamarianna
Vastaa