Auringon ensimmäiset säteet onnistuvat löytämään rakosen bungalowin tiiviisti suljettujen verhojen välistä. Avaan laiskasti silmäni leveässä ja pehmeässä katosvuoteessa ja mietin herättikö minut tuo auringonsäde vai voimakas linnun laulu, joka tulee seuraavan kahden viikon aikana erittäin tutuksi. Jossain yläpuolellani korkealla bungalowin katossa, napsuu myös jonkinlainen gekko. Kuuntelen hetken aikaa tropiikin ääniä ympärilläni ennen kuin maltan jättää lämpimän vuoteeni ja lasken jalkani bungalowin pehmeälle puulattialle. Kylpyhuoneemme yksi seinä on täysin avoin ja siinä aamusuihkussa katselen edessäni silmänkantamattomiin siintävää vihreyttä. Voisin herätä näin joka aamu.
Pujahdamme bungalowin ovesta pikkuiselle pihallemme ja kävelemme muutaman askeleen hotellin bambukattoiseen ravintolaan. Seiniä ei täällä tarvita, vaan ihailemme aamiaispöydästämme avautuvaa esteetöntä uima-altaalle ja merelle avautuvaa maisemaa. Teemme vaikean valinnan aamiaislistan ihanien herkkujen välillä ja pian eteen kannetaan balilaista pehmeänmakuista kahvia, värikkäitä hedelmiä, banaanilettuja ja avokadoleipiä. Minut herättänyt variskäki jatkaa kiehtovaa kutsuhuutoaan. Muita vieraita ei ravintolassa tänään näy. He ovat ilmeisesti nautiskelemassa aamiaista omassa puutarhassaan. Eipä meitä tässä hotellissa montaa olekaan, sillä bungaloweja on vain kahdeksan. Juttelemme Maden kanssa, joka on tuonut meille aamiaisemme ja lisää kahvia. Hän pyytää lupaa saada kutsua poikia balilaisilla nimillä Wayan ja Made – ensimmäinen ja toinen. Kysyn onko hän itse syntynyt toisena lapsena. Kyllä!
Lähdemme aamiaisen jälkeen kävelemään hiekkatietä pitkin Balanganin rannalle. Hotellin vieressä olevalla laitumella lehmät katselevan meidän ohikulkuamme ja kellot kilisevät niiden kaulassa. Kanat juoksevat tien yli meidän edestämme. Asuintalon edessä vanhempi nainen kokoaa kukista ja ruoasta uhria jumalille. Pari skootteria ohittaa meidät ennen kuin pääsemme warungeille, joissa on tähän aikaan päivästä hiljaista. Kilometrin matka rannalle tuntuu pidemmältä auringon paahtaessa voimakkaasti kirkkaalta taivaalta. Yhdessä risteyksessä jäämme ihmettelemään minne meidän pitäisi jatkaa, mutta emme kauaa, koska ystävällinen paikallinen rouva osoittaa rannan olevan vasemmalla. Kun saavumme kallioiden suojaamalle rannalle, juoksemme kilpaa mereen vilvoittautumaan. Merivesi on lämmintä kuin linnunmaito. Meidän lisäksemme rannalla on vain kourallinen muita. Rantaa reunustavat warungit ja surffilautavuokraamot. Jossain horisontissa erotan muutaman surffarin ratsastavan kuohuvilla aalloilla. Tänne rantaan asti aallot eivät nouse korkeina. Uituamme ja kuivateltuamme hetken auringossa menemme vilvoittelemaan warungin varjoon ja nautimme viilentävät juomat sen terassilla merta katsellen. Lounaaksi syömme sandwitchejä. Kotimatka on melkein yhtä hikinen, mutta jostain ilmestyneet pilvet antavat meille toivottua suojaa auringolta.
Myöhemmin, kun olemme uineet tuntikaupalla uima-altaassa ja ottaneet päiväunet daybedillä ison puun varjossa, alamme miettiä ruokaa. Päätämme kuitenkin ennen illallista mennä etsimään reitin alapuolellamme siintävälle pikkuiselle rannalle. Puikkelehdimme paahtavassa auringossa naapurihotellin puolelle ja yritämme pysyä lukuisten puiden varjossa. Kukkia on joka puolella ja meri kimmeltää infinity-uima-altaiden takana. Löydämme kuin löydämmekin pikkuisen jyrkän polun, joka vie meidän hotellin portista ulos ja korkeita luonnon omimia portaita alas rantapoukamaan. Ympärillä tuoksuu voimakkaasti jonkin kasvi, mutta viherpaljoudessa on mahdotonta sanoa mikä näistä on se voimakkain tuoksuva. Istahdamme rantahiekalle ihailemaan jylhiä kallioita ja aaltoja, jotka lyövät voimakkaasti rantaan. Yhtäkkiä ukkospilvet peittävät taivaan ja lähdemme nopeasti kiipeämään takaisin hotellille.
Päätämme laiskasti jäädä syömään omalle hotellille. Istahdamme viehättävästi sisustetun ravintolan tyhjään pöytään ja tutkailemme ruokalistoja. Herkullinen ruoan tuoksu leijailee kaumpaa keittiöstä. Syömme täydellisiä satay-vartaita ja kanaa nuudeleilla. IIhanat smoothiet sopivat hyvin illallisenkin kanssa. Aurinko on laskenut meidän syödessämme ja kaskaat pitävät kovaa ääntä, kun kävelemme lyhyen matkan takaisin bungalowille. Ilta on lämmin ja kuulen aaltojen lyövän rantaan, kun istun bungalowin edessä lukemassa kirjaa. Hotellin ravintolasta kuuluu etäisesti rentouttavaa musiikkia. En voisi olla rentoutuneempi ja onnellisempi kuin tämän päivän jälkeen täällä paratiisissa.
Vastaa