Yllättävän usein olen saanut sellaista puolipeiteltyä ihmettelyä siitä, miten meidän perheellä on varaa matkustaa. Matkustaminen ei ole suurista tuloista kiinni, vaan menojen karsimisesta ja ennen kaikkea halusta matkustaa. Kun halu matkustamiseen on suurempi kuin mukavuuden halu arjessa, saa säästöjäkin kerrytettyä. Tottakai tulot vaikuttavat siihen kuinka usein voi matkustaa ja minkätasoisia matkoja pystyy tekemään, mutta pienistäkin tuloista voi säästää. Opiskelijana tein yleensä yhden kaukomatkan, pari Euroopan reissua tai naapurimaan reissuja vuodessa. Asuin kuitenkin Helsingin keskustassa ja asumiseen kuului suurin osa osa-aikatyön palkasta. Toisaalta opiskeluaikana säästin vain oman osani matkasta ja pystyin myös tinkimään eri tavalla ruoan laadusta (kaksi viikkoa pelkällä kaurapuurolla eläminen onnistuu!) ja erilaisista hankinnoista kuin nyt perheenäitinä. Perheen perustaminen onkin lisännyt matkakustannuksia ja muuttanut matkustamista, mutta tulotkin ovat kasvaneet opiskeluajoista. Mutta ei tällainen keskituloinen perhekään voi matkustaa ilman uhrauksia.
Budjetoin suunnilleen näin:
800€ kahden hengen 3 vrk kaupunkimatkaan
4000€ viiden hengen viikon Euroopan rantalomaan
6000€ viiden hengen kahden viikon kaukolomaan.
Budjetti pitää sisällään lennot, majoitukset, ruoat, retket. Emme ole höveleitä rahankäyttäjiä matkallakaan, vaan syömme taloudellisesti ja matkamuistot ja shoppailut jäävät kauppaan ulkomaillakin. Maksamme matkat miehen kanssa puoliksi eli minun osuuteni on puolet noista summista. Jos lähden lasten kanssa, niin että mies ei tule mukaan, maksan matkan kokonaan itse.
Jokaisella on tietenkin omat tapansa säästää, eivätkä kaikki tavat sovi kaikille. Jaan kuitenkin minun keinoni säästää rahaa matkaa varten. Keinoja on paljon lisääkin, mutta tässä nämä isoimmat säästöt tuottavat vinkkini. Nämä vinkit pätevät toki muuhunkin säästämiseen kuin vain matkakassan kerryttämiseen.
15 säästövinkkiä
- Säännöllinen säästäminen. Siirrän joka kuukausi tietyn summan rahaa matkatilille heti palkan tultua. Nyt kun olen opintovapaalla on tuo summa puolet siitä, mitä siirsin ollessani töissä.
- Omat eväät töihin. Otan töihin eväät ja nyt opintovapaalla syön kotona edellispäivästä jäänyttä ruokaa. Ulkona syöminen kustantaa helposti 10€/pvä. Eihän se aina ole hauskaa istua kahvihuoneessa, kun muut lähtevät ravintolaan, mutta onneksi useimmiten joku muukin on tuonut omat eväät. Toki silloin tällöin käyn ulkonakin lounaalla.
- Taloudellisuus kivoissa menoissa. On kiva tehdä hauskoja juttuja myös kotimaassa, mutta pieniinkin juttuihin voi saada kulumaan paljon rahaa. Leffassakäynti, museot, maksulliset tapahtumat, cappuccino kahvilassa ovat kaikki mukavaa ajanvietettä, mutta verottavat lompakkoa. Siksi nämä ovat asioita, jotka eivät kuulu meillä arkeen ja juhlaankin vain harvoin. Usein näihin menoihin sisältyy vielä lisämenoja, joissa kannattaa olla tarkkana. Pussillinen karkkia irtomyynnistä, limupullo ja purkkipoppari leffaan kustantaa paljon enemmän kuin popparit kotoa tuotuna tai ruokakaupasta ostettu karkkipussi. Otamme eväät mukaan, kun lähdemme johonkin, emmekä käy koko perheenä kahviloissa tai ravintoloissa kuin erityistapauksissa. Näin säästää yllättävän pitkän pennin.
- Tarvitsenko todella? Näin kysyn itseltäni, kun olen hankkimassa jotain uutta. Tarvitsenko todella kolmannet ballerinat/uuden kevättakin/kivan neuleen/mitänytikinäonkaan. Yleensä vastaus on en tarvitse.
- Vältän alennusmyyntejä. Omalla kohdallani olen todennut, että en osta alennusmyynneistä tarvitsemaani halvemmalla vaan jotain turhaa, jota en olisi muuten ostanut. Siispä, en mene alennusmyynteihin. Toki jos näen jonkun täsmätuotteen alennuksessa, jonka muutenkin olisin ostanut, niin voin käyttää aleja hyväksi. Mutta hulluttelupäivillä vaeltelu on yleensä vain rahan tuhlausta.
- Suunnittelen ruoan ja ruokaostokset. Me teemme aina viikon ruokalistan ja menemme kauppalistan kanssa kauppaan kerran viikossa. Näin välttyy heräteostoksilta. Olen tehnyt exceltaulukon arkiruoista, johon olen luetellut omiin sarakkeisiin ideat kanaruoille, liharuoille, kasviruoille, kalaruoille. Siitä on helppo koostaa ruokalista ilman suurempaa pohdintaa. Otan huomioon edulliset kausituotteet ja teen lähes kaiken itse. Herkuttelu ei tee hyvä budjetille eikä terveydelle, joten todella vähän syömme herkkuja. Limuja tai mehuja meillä ei juoda ollenkaan. Viiden hengen perheessä meidän kuukausittaiset ruokamenot ovat reilut 500€ sis. ison osan eväista työlounaalle.
- Elektroniikassa riittää vähempikin . Meidän perhe tulee toimeen hyvin vaatimattomilla elektroniikkalaitteilla. Meillä on 10 vuotta vanha 28″ tv. Se on ihan riittävä katselumäärään nähden. Toki, jossain laadukkaassa taulutelevisiossa olisi tarkempi kuva, mutta meidänkin tv ajaa asiansa ja tuohon kuvanlaatuun tottuneena emme näe siinä mitään vikaa. Emme uusi kännyköitä vuoden tai parinkaan välein. Minulla on kolme vuotta vanha Samsungin tabletti, miehellä ei ollenkaan. Käytämme lähinnä työläppäreitä, mutta meidän kummankin omat läppärit ovat useamman vuoden vanhoja, ihan perusversioita, joilla saa tehtyä kaiken tarvittavan. Meillä ei ole mitään tarvetta hifistellä elektroniikalla.
- Viihdettä kohtuudella. Maksullisista suoratoistopalveluista käytämme vain Netflixiä ja tarvittaessa laitamme sen tauolle. Emme tilaa muuta lehteä kuin viikonloppu Hesaria. Sekin on usein katkolla. Lapset käyttävät Spotifyn ilmaisversiota. Viihdepalvelut vaikuttavat edullisilta, mutta useasta palvelusta kuukausisumma voi nousta yllättävän suureksi.
- Netti- ja puhelinliittymät. Meidän perheen netti- ja puhelinliittymäkustannukset ovat kuukaudessa 50-60€. Puhelinliittymiä on viisi, ei erillistä nettiliittymää, sillä netti jaetaan kännyköistä. Summaan sisältyy yksi rajaton työsuhdeliittymä (josta maksetaan kiinteän kuukausisumma), toinen rajaton liittymä ja kolme perusliittymää, joista puhelut ja tekstiviestit maksetaan käytön mukaan. Lapset käyttävät viesteihin ja puheluihin whatsappia, joten yleensä liittymän perusmaksun päälle ei tule mitään kustannuksia. Jaetulla netillä pystyy katsomaan leffat ja kuuntelemaan musiikkia ihan ongelmitta.
- Harrastukset. Meidän perheen harrastukset ovat edullisia: partio, krav maga (työpaikalla), lenkkeily, kuoro, liikuntakerho, jooga (Yogaia) , sähly. Emme maksa kalliita kuukausimaksuja saleille tai osta hienoja varusteita. Lapsilla on harrastukset vaihdelleet jalkapallosta balettiin ja muskareihin. Olen pitänyt ylärajana lastenkin harrastuksiin kuitenkin 150€/kausi/lapsi. Koulussa on erilaisia ilmaisia tai edullisia liikunta- ja musiikkikerhoja. Me aikuiset säästämme rahaa mutta myös aikaa hyötyliikkumalla.
- Kauneudenhoito. Parturi- ja kampaamomaksuissa voi säästää pitkän pennin, kun välttelee trendiliikkeitä. Kauppakeskuksista tai lähiöistä voi löytää ihan yhtä hyviä paikkoja huomattavasti pienemmällä hinnalla. Minulla ei myöskään ole mitään kuukausittaista huoltotarvetta vaativaa toimenpidettä kuten rakennekynsiä tai ripsienpidennystä.
- Asumiskulut minimiin. Asumme omakotitalossa, jossa asumiskustannukset koostuvat lainasta, sähköstä, vedestä, jätemaksusta ja kiinteistöverosta. Sähköyhtiön kilpailutamme säännöllisesti, jätehuolto on minimiveloituksella (pieni vuokra-astia ja harva tyhjennys, koska kierrätämme mahdollisimman paljon), veden käytössä olemme tarkkoja eli suihkussa ei seistä minuuttikaupalla. Veden- ja sähkönkäyttöä vähennämme myös harkitsemalla esim. kuinka usein pesemme vaatteita (riittäisikö tuuletus?) tai käyttääkö uudelleen vesilasia tai leipälautasta. Viisi vuotta sitten valmistunut talomme on energiapihi passiivitalo ja siksi meidän lämmityskustannukset ovat edulliset.
- Kaikkea ei tarvitse hankkia omaksi tai uutena. Kirjasto, kavereilta lainaaminen, fb-ryhmät ovat loistava apu, kun tulee tarpeita. Mietimme aina tarkkaan tarvitsemmeko jotain omaksi, vai riittäisikö vain lainaaminen. Jos tuotetta tietää tarvitsevansa vain kerran, on sen osto ihan turhaa. Saatamme myös hankkiä jotain yhteiseksi ystävien kanssa. Käytetyn hankkiminen on usein järkevämpää kuin uuden ostaminen, mutta siinäkin kannattaa miettiä käyttötarvetta ja mahdollista jälleenmyyntiarvoa. Esim. lasten koulussa tarvittavat urheiluvälineet on uusittava joka vuosi, mutta käyttöaste on pieni. Käytetyt riittävät varsin hyvin. Ulkovaatteissa ostan mieluummin uutta, jotta ne kestäisivät jopa kaikkien kolmen lapsen käytön.
- Omien tavaroiden myyminen. Etenkin lastenvaatteet ja – tavarat kiertävät meiltä eteenpäin lähinnä fb-myyntiryhmien kautta. Hyvälaatuiset lastenvaatteet säilyttävät yllättävän hyvin arvonsa. Vältämme lasten tavaroissakin turhaa ostamista ja leluja ostammekin vain syntymäpäivinä ja jouluna, silloinkin kohtuudella. Vanhat lelut voi myös myydä myyntiryhmissä.
- Luovuimme autosta. Autosta luopumisen syy oli enemmän ekologinen kuin taloudellinen, mutta toki olemme säästäneet myös rahaa, kun annoimme leasingauton pois. Asumme hyvien liikenneyhteyksien päässä, mutta tietysti julkisten käyttäminen vaatii enemmän suunnittelua kuin omalla autolla huristelu. Vuokraamme auton tarvittaessa.
Käytätkö samoja keinoja säätämiseen? Onko sinulla vinkkejä, jotka puuttuvat tästä listasta?
Vastaa